Kouluisovanhemman ajatuksia, kokemuksia – ja toivomus

Mitä siellä kouluissa tänä päivänä tapahtuu? Tähän kysymykseen saadaan ensisijaisesti vastauksia lapsilta ja nuorilta itseltään sekä opettajilta. Suuri yleisö saa vastauksensa enimmäkseen medioiden välityksellä. Jos ei tyydy mediasisältöihin, on otettava itse asiasta selvää.

Olin kuullut koulujen lukumummoista ja -vaareista. Myös jossain oli vilahtanut sana kouluisovanhempi, mikä herätti erityisesti uteliaisuuteni. Verkkovierailu ohjasi minut MLL:n Tampereen osaston puoleen. Soitin samantien ja kyselin lisää. Minulle kerrottiin, että MLL Tampere tarjoaa alakouluille kouluisovanhempi-palvelua. Muualla Suomessa ei liene tämän muotoisena kouluisovanhempi-nimikkeistä palvelua ole tarjolla.

Meitä kouluisovanhempia on nyt 30-35 henkilöä. Jokainen on käynyt tietyn haastattelukeskustelun/ hyväksymiskäytännön läpi. Kuten jo kouluisovanhempi-nimikekin kertoo, olemme kaikki jo varsinaisen työuramme päättäneitä ja oma alakoulu on käyty kymmeniä vuosia sitten. Nyt olemme aktiivisia ja auttamishaluisia vapaaehtoisia.

Näin edettiin

Sovin MLL Tampereen osaston koordinaattorin kanssa noin tunnin keskustelusta, missä selviteltiin taustojani ja motivaatiotani toimia kouluisovanhempana. Tehtävä tuntui innostavalta ja uskoin, että minulla olisi annettavaa sekä lapsille että opettajalle. Tunsin jo haastattelun aikana, että tämä juttu on minua varten. Pienet alakoululaiset ja heidän kanssaan kommunikointi antaisi minulle uudenlaista ajattelunaihetta, sisältöä, aktiivisuutta ja kokemuksia. Eikä tarvitsisi enää olla median juttujen varassa. Niin pantiin kouluisovanhempihakuni vireille. Muutaman viikon kuluttua oltiin MLL:ssä jo etsimässä Tampereelta sopivaa koulua yhteistyökumppanikseni.

Eri ikäisten kohtaaminen on arvokasta

Nyt olen toiminut kohta kaksi vuotta Raholan koulussa kahden eri luokan kouluisovanhempana. Omat kokemukset ovat vahvistaneet myönteisiä ennakko-odotuksiani: Alakoululaiset ja heidän opettajansa ovat ottaneet minut osaksi luokkayhteisöä. Näen merkityksellisenä, että tälläkin tavoin voidaan opetella eri ikäisten ihmisten keskinäistä kommunikointia ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Ja esimerkiksi olla auttamassa tilanteissa, joissa monta kättä luokassa on pystyssä pyytämässä yhtä aikaa opettajan huomiota.

Lapsilta ja opettajalta - jopa lasten vanhemmiltakin - saamani palaute kertoo, että olen ”tärkeä”. Ja tällähän on merkitystä ajassa kiinni pysymiselle ja omalle hyvinvoinnilleni.

Kertoessani kouluisovanhemmuudesta ja MLL:n toiminnasta palveluntuottajana, olen törmännyt aivan liian usein: ”Ai, enpä ole kuullutkaan tästä.” Ja kun kerron vähän lisää, on tämä toiminta saanut osakseen pelkästään positiivista suitsutusta ja ihmettelyä: ”Miksi teitä on niin vähän?” Jopa yksi lukion opettajakin olisi ollut valmis ottamaan kouluisovanhemman niin oppilaiden kuin omaksikin tuekseen.

Toivomus ja kehoitus

Jos tämä kirjoitukseni tavoittaa sinut ja herättää kiinnostuksesi toimia kouluisovanhempana, ethän arkaile. Kysyntää ja tarvetta on – sekä kouluissa että vapaaehtoisissa. Tekemällä tätä vapaaehtoistyötä vahvistetaan lasten ja ikäihmisten hyvinvointia sekä osallisuutta unohtamatta eri-ikäisten ihmisten toistensa kohtaamisen merkitystä.

Kouluisovanhempi-palvelun vähäinen tunnettuus lienee yksi pullonkaula, joten kerrothan tästä kouluisovanhempi palvelusta myös lähipiirillesi. Laajemmin toteutettuna palvelu tarvitsee tietysti riittävät taloudelliset resurssit MLL:ssä, jotta voivat siellä hoitaa omaa osuuttaan ja koordinoida palvelun ylläpitoa.

Lelle Niemelä

Kouluisovanhempi, Vastuuvapaaehtoinen
MLL Tampereen osasto

Lisää tietoa kouluisovanhemmuudesta saat täältä.