Mitä tunteet ovat?

Koemme päivittäin monenlaisia tunteita ja tunteet ovat mukana kaikessa mitä teemme. Tunteita herättää havainnot, kuten näkemämme, kuulemamme ja aistimamme asiat sekä ajatuksemme ja tulkintamme. 

Tunteiden syntyminen on automaattista ja nopeaa. Tunteet tuntuvat ennen kaikkea aistimuksina kehossa, kuten puristuksena, paineen tunteena, keveytenä tai kuplintana. Lisäksi tunteet kuuluvat ajatuksina mielessä ja näkyvät ulospäin kasvoiltamme, äänenpainostamme ja käyttäytymisestämme. 

Kaikki tunteet ovat tärkeitä ja arvokkaita, eikä jaottelu negatiivisiin ja positiivisiin tunteisiin ole mielekäs. Esimerkiksi pelkoa voisi pitää kielteisenä tunteena, mutta sekin on elintärkeä varoittaessaan erilaisista vaaroista saaden elimistön virittymään toimimaan tilanteen mukaan. 

Tunteet ovat tarkoitettu turvaamaan hyvinvointiamme. Tunteet saavat meidät mm. hakeutumaan iloa tuottavien harrastusten ja ihmisten seuraan. Kun sallimme kaikki tunteet osaksi itseä, pystymme hyväksymään itsemme sellaisena kuin olemme.

Tämä vahvistaa mm. itsetuntoa sekä hyvinvointia. 

Tunteet tuovat viestejä 

Tunteet tuovat meille myös tärkeitä viestejä, joita on hyvä oppia kuuntelemaan. Viestit kertovat meille itsestämme, mistä pidämme ja mistä emme. Viestejä kuuntelemalla opitaan toiminaan eri tilanteissa paremmin. 

Viestit kertovat myös tarpeista tunteiden taustalla. Esimerkiksi vihan tunteen taustalla voi olla monia muita tunteita, kuten pettymystä, epävarmuutta ja yksinäisyyttä. Nämä tunteet viestivät, että jotkin tarpeet eivät ole tyydyttyneet, kuten esimerkiksi turvan, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tai ryhmään kuulumisen tarve. Sen sijaan mm. ilon tunnetta koemme, kun jokin tarve on tyydyttynyt. Edellä mainituissa tarpeissa on vain osa tarpeista, joita kaikilla ihmisillä on.

Kuuntelemalla tunteitamme itsetuntemuksemme vahvistuu. Omia tunteita ja tarpeita kannattaakin aina ilmaista myös muille. Esimerkiksi: ”olen pettynyt, sillä meidän piti tehdä ryhmätyö yhdessä. Kaipaisin tasapuolisempaa työnjakoa.” Silloin tulemme paremmin ymmärretyiksi ja kohdatuiksi. 

Ajatusten voima

Tunteet ovat ohimeneviä, eivät pysyviä. Voimme vaikuttaa tunteiden kestoon ja voimakkuuteen mm. hengityksen avulla, toiminnalla, kuten liikkumalla tai piirtämällä sekä ajatusten avulla. Ajatuksiimme pystymme vaikuttamaan, kunhan tulemme niistä ensin tietoisiksi. Ajatuksilla on tunteisiin valtava voima, niin hyvässä kuin pahassakin. Teemme usein tulkintoja asioista, joista emme tiedä tai ymmärrä. Tulkinnat saavat aikaan vahvojakin tunteita ja siksi omiin tulkintoihin kannattaa kiinnittää huomiota ja pyrkiä pysymään tehdyissä havainnoissa. 

Kuvittele, jos esimerkiksi kävelet kadulla kaveriporukan ohi ja kohdallasi porukka pyrskähtää nauramaan. Mitä tunteita tilanne voisi aiheuttaa itsessäsi? Tilanteen voi tulkita esimerkiksi niin, että porukka nauraa jostain syystä juuri minulle. Silloin tunne voi olla esimerkiksi pettynyt, jännittynyt tai ärtynyt. Jos tilanteen tulkitsee niin, että porukalla on jokin keskinäinen hauska juttu menossa, niin heidän tunteensa voi tarttua  ja oma tunne voi olla esimerkiksi ilo.

Myös esimerkiksi esiintymistilanne voi jännittää ja jos ajattelee negatiivisesti, että en selviä tästä, mitä jos mokaan ja kaikki nauraa, voi tunne jännityksestä kasvaa peloksi ja johtaa tilanteiden välttelyyn. Jos ajattelee positiivisesti, että selviän kyllä ja kaikki mokaa joskus, eikä se haittaa, niin todennäköisesti jännitys pienenee ja olo muuttuu varmemmaksi.

Jokainen kokee tunteita yksilöllisesti. Tähän vaikuttaa mm. temperamentti, persoonallisuus, aiemmat kokemukset sekä niistä johtuvat tulkintamme. Samoissa tilanteissa voimme kokea siis hyvin erilaisia tunteita ja käyttäytyä eri tavoin. 

Piilotetut tunteet

Jokainen on saanut tietynlaisen mallin miten suhtautuu tunteisiin. Onko kotona saanut ilmaista kaikkia tunteita? Onko tunteita sanoitettu? 

Jos tunteita kielletään tai piilotellaan tunnistamisen ja hyväksymisen sijaan, niin tunnistamattomina tunteet voivat patoutua sisällemme, kuluttaa voimavarojamme ja laskea mielialaamme. Silloin tunne jää kehoon ja purkautuu lopulta kehon ja mielen oireina ulos, kuten esimerkiksi vatsakipuna tai alakulona. Jos emme kohtaa tunnetta, niin myös tunteen tärkeä viesti jää kuulematta, emmekä osaa toimia itseämme kohtaan parhaalla mahdollisella tavalla. 

Onneksi tunteiden tunnistamista voi aina harjoitella pysähtymällä kuulemaan kehon tunneaistimuksia. Tunnetaitojen kehittäminen on omasta hyvinvoinnista huolehtimista!

Lähteet

  • Jääskinen, A-M. & Pelliccioni, S. 2017, Mitä sä rageet. Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
  • Jääskinen, A-M. & Pelliccioni, S. 2017, Mitä sä rageet. Tunteita sikanolosta sairaan siistiin.
  • Myllyviita, K. 2016. Tunne tunteesi.
  • Niemi, P. 2015. Hyvää mieltä ja tunnetaitoja.
  • Nyyti ry. Tunteet. 
  • Nuorten mielenterveystalo. Tunteet haltuun.