100 vuotta historiaa

Mannerheimin lastensuojeluliitto perustettiin lokakuun 4. päivänä 1920 kenraali C.G.E. Mannerheimin kutsusta ja hänen kotonaan Helsingissä.

Sanomalehdet kautta maan julkaisivat ”Kenraali Mannerheimin vetoomuksen Suomen kansalle”, jossa tämä kehottaa kaikki suomalaisia tukemaan liiton työtä. Vetoomus sai laajasti huomiota ja jo seuraavana vuonna perustettiin MLL Tampereen osasto ry. 

Kohokohtia eri vuosikymmeniltä

1920

  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry perustettiin 14.4.1921.
  • Ensimmäinen toimintamuoto oli poikakerhotyö. Pojat urheilivat, retkeilivät ja kokoontuivat viikkokokouksiin, joissa ohjelmana oli esitelmiä, lauluja ja kuvaelmia.
  • Pienten lasten huoltolatyö käynnistyi Tammelan Maitopisaran tiloissa 1922 lääkärivastaanottona. Vuonna 1926 perustettiin Viinikan neuvonta-asema, jossa työskenteli kaksi lääkäriä ja terveyssisar. Neuvonta-asema oli uraauurtavaa työtä. Toiminnan myötä neuvolatyö vakiintui Tampereella ja myöhemmin 1940-luvulla se siirtyi kaupungin ylläpidettäväksi.
  • Osasto sijoitti Näsilinnan museoon Arvo Ylpön lastenhoitomuseon.

1930

  • Neuvonta-asematyö laajeni. Pienten lasten lisäksi raskaana oleville naisille alettiin järjestää lääkärin vastaanottoja ja työtä tehtiin myös kouluissa. Näin seuranta jatkui raskaudesta kouluikään saakka.
  • Äideille jaettiin kiertokoreja jo ennen äitiysavustuslain voimaantuloa 1938. Korit sisälsivät vuoteen ja vuodevaatteet vastasyntyneelle lapselle.
  • Kesäkatsijatoiminnassa pari sataa kesäksi kaupunkiin jäänyttä poikaa koottiin urheiluharrastuksen piiriin.

1940

  • MLL Tampereen osasto perusti sotakummivaliokunnan, jonka kautta sadat sotaorvot saivat avustuksia.
  • Jo 1920-luvulla alkanut psykiatris-yhteiskunnallinen toiminta vakiintui kasvatusneuvolatyöksi 1943. Työn tarkoituksena oli olla kodin ja koulun apuna kasvatuksessa, kun lapsella on sopeutumisvaikeuksia. Toiminta siirtyi kaupungille 1948.
  • Tampereen ensimmäinen äiti-lapsikoti perustettiin osoitteeseen Tiiliruukinkatu 1. Koti antoi suojan avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille ja heidän äideilleen. Äidit asuivat kodissa muutamasta päivästä vajaaseen vuoteen. Vuosittain äitejä asui kodissa enimmillään yli 60. Toiminta jatkui lähes 20 vuotta.
  • Maatalouskerhossa 11-18-vuotiaat kerholaiset viljelivät palstoja Järvensivun pelloilla.

1950

  • Ryhtineuvola perustettiin Amurin koululle lasten ryhtivian korjaamiseksi. Ryhtineuvolan kolmen toimintavuoden aikana tuhansia lapsia kävi lääkärin vastaanotolla ja lääkintävoimistelijan voimistelutunneilla.
  • Kesäisin järjestettiin uimakursseja.

1960

  • 1964 MLL Tampereen osasto perusti Rongankadulle päiväkodin helpottamaan opiskelijaperheiden päivähoito-ongelmia Yhteiskunnallisen Korkeakoulun siirtyessä Tampereelle. Päiväkoti siirtyi kaupungille 1981.
  • Kouluilla luennoitiin nuorisorikollisuuden ehkäisemisestä yhteistyössä rikospoliisin kanssa. Ensimmäisenä vuonna yli 700 nuorta osallistui.

1970

  • Päiväkotitoiminnan rinnalla MLL Tampereen osasto osallistui tukioppilaiden kouluttamiseen ja Gordonin vanhempainkoulujen järjestämiseen.

1980

  • MLL Tampereen osasto käynnisti uraauurtavan keskoskerhotoimintansa yhteistyössä TAYS:in kanssa 1989.
  • Järjestettiin kerhoja ja kursseja, esimerkiksi nukenteko- ja puulelukursseja.

1990

  • Lakimuutos keskosvauvojen äitien äitiyslomasta 1997 lähti liikkeelle MLL Tampereen osaston aloitteesta, keskoskerhon vanhempien toiveesta. Muutos yhdenvertaisti keskosperheiden asemaa, kun äitiysloma säädettiin alkamaan lapsen syntymän sijaan lasketusta ajasta. Aloitteen lakimuutoksesta teki kansanedustaja Irja Tulonen.
  • Toisen asteen oppilaitoksissa alettiin kouluttaa tutoreita uusien opiskelijoiden tueksi.
  • Esikoistaan odottaville isille järjestettiin isyysvalmennuskursseja.
  • Käynnistettiin sururyhmät lapsensa menettäneille vanhemmille.
  • Avoin perhekahvilatoiminta ja lasten päiväkerhot aloitettiin.

2000

  • Käynnistettiin mummolatoiminta tukemaan eri sukupolvien kohtaamista.
  • Ero- ja uusperheille kehitettiin vertaistoimintaa.
  • Tukioppilastoiminnan yhteyteen kehitettiin koulusovittelutoiminta, jotta ristiriitoihin ja kiusaamiseen voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa.
  • Laivapuiston perhetalo perustettiin vuonna 2006.

2010

  • Eroperheille kehitettiin uusia palveluja MLL Tampereen osaston Eron ensiapupisteellä. Perhetapaamiset mahdollistavat eroperheen vanhemman ja lapsen tapaamiset. Ero-opas nuorilta vanhemmille sai Vuoden lapsuusteko 2016 -palkinnon.
  • Nuorille tarjottiin tunnetaitokoulutuksia, ja nuorten ja ikäihmisten yhteistyönä tehtiin mediakasvatushankkeita.
  • Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta aloitettiin 2012 tukemaan maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja kielenoppimista vapaaehtoisen ystävätoiminnan avulla.
  • Lasta odottavat parit kutsuttiin Parista perheeksi – matkalla vanhemmuuteen -perhevalmennusiltoihin, jotka järjestettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin neuvoloiden kanssa.
  • Lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aula ja Luontoliitto palkitsivat lasten päiväkerhojen ympäristökasvatussuunnitelman.

2020 – uusi vuosikymmen alkamassa

  • Korona-aikana kehitetään palvelujen saavutettavuutta. Esimerkiksi perhevalmennuksia ja tukioppilas- ja tutor-koulutuksia toteutetaan etävalmennuksina. Eron ensiapupisteellä ohjaus- ja neuvonta-aikoja tarjotaan myös etäyhteyksillä.